Juhlavuoden 2017 juttusarja on 12 osainen matka Ajax-Sarkkirannan seurahistoriaan, mutta myös nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen. Lisäksi saadaan kosketusta seuran ja jalkapallon merkitykseen. Matkaa tehdään henkilöhaastattelujen kautta. Haastateltavat henkilöt ovat tavalla tai toisella olleet mukana, tai ovat edelleen mukana Ajax-Sarkkirannan toiminnassa. 20:een vuoteen mahtuu monta mielenkiintoista tarinaa. Tervetuloa mukaan.

Kari Lindgren on mies Ajax-Sarkkirannan perustamisen takana. Haastattelu tehdään Karin nykyisellä työpaikallaan Oulun Raksilan uimahallissa. Kari toimii Oulun liikuntapalveluissa liikunnanohjaajana, kohderyhmänään mielenterveyskuntoutujat. Työnsä kautta hän on edelleen mukana jalkapallon, futsalin sekä salibandyn valmennuksessa.

Ajax-Sarkkirannan syntytarina on mielenkiintoinen. Vuonna 1996 Karin poika Ville (s.1987) kysyi luokkakavereidensa kanssa isältään voisiko hän opettaa heille jalkapalloa? Kari koki, että hän voisi hyödyntää omaa pelaajataustaansa valmentamiseen ja lupautui pitämään pojille harjoituksia, silloin kun aikatauluihin sopii ja porukkaa saadaan kasaan. ”Kotikenttänä” toimi nykyisen Kempele-hallin parkkipaikka, jossa oli tuolloin hiekkakenttä. Kenttää ympäröivät nurmipenkat, jolloin kenttä muodosti suojaisan alueen, ikään kuin pienen stadionin. Kari ja pojat kotiutuivat kentälle niin hyvin, että käyttivät sitä pitkään harjoittelupaikkana, vaikka kunta tarjosikin nopeasti muitakin tiloja ”joukkueen” käyttöön. Alussa kaikki harjoituksissa käyvät pojat olivat käytännössä kivenheiton päästä Karin kotoa, Sarkkirannan alueelta. Pikkuhiljaa porukkaa alkoi kertyä mukaan myös muualta Kempeleestä.

Eräänä päivänä vuonna 1997 Kari sai puhelinsoiton, jossa hänen valmennettaviaan pyydettiin OsPan järjestämään Pilvipouta cuppiin ilmoittautumisensa peruneen joukkueen tilalle. Turnaukseen luvattiin lähteä mukaan sillä ehdolla, että kaikki pojat pääsisivät mukaan. Sarja oli 87-syntyneiden sarja, mutta harjoituksissa oli käynyt myös muutama 86- ja 85-syntynyt poika. OsPa lupautui tähän vaatimukseen ja tämän jälkeen olikin keksittävä joukkueelle nimi. Kari kysyi pojilta joukkueen nimeä ja kun elettiin aikaa jolloin muuan Jari Litmanen oli keskeisessä roolissa Ajax Amsterdamissa, oli useammankin pojan kielenpäällä joukkueen nimi- Ajax.Poikien mielestä joukkueen tuli kuitenkin erottua Hollantilaisesta kaimastaan, joten nimeen lisättiin luontevasti Sarkkiranta. Näin joukkue oli saanut nimensä - Ajax- Sarkkiranta oli syntynyt.

Vuoden 1997 aikana pelaajia alkoi tulla lisää ja myös 89-syntyneille perustettiin oma joukkue. Tuolloin Kempeleessä toimi myös Kempeleen Pallo-77 niminen jalkapalloseura. KePa-77 olisi mielellään ottanut joukkueet siipiensä suojiin, mutta koska seuran taloustilanne tiedettiin huonoksi, päädyttiin oman seuran perustamiseen. Loppuvuodesta 1997 tiedotettiin Lakeuden Joutsen sanomalehdessä seuran perustamiskokouksesta. Kokous pidettiin Kempeleen Osuuspankin tiloissa ja noin 2000 markan investoinnilla seuran perustaminen mahdollistui ja seura nimeltä Ajax-Sarkkiranta näki päivänvalon. Ensimmäiseen johtokuntaan kuului viisi jäsentä. Kari Lindgren toimi seuran puheenjohtajana, sihteeriksi saatiin varatuomari Matti Raunio, rahastonhoitajana toimi silloinen Oulun Osuuspankin johtaja Sakari Haapakoski, jäseninä olivat lisäksi silloinen Kempeleen Vesihuollon toimitusjohtaja Lauri Pesälä sekä Guilermo Tapia, joka oli vahvasti mukana myös valmennuksessa. Kaikkien johtokuntalaisten pojat pelasivat tuolloin Ajax-Sarkkirannassa. Kari toimi puheenjohtajana noin kuusi vuotta, jonka jälkeen tehtävä siirtyi Lauri Marjakankaalle. Marjakankaan jälkeen valtikka siirtyi Matti Kankaalle, jonka ajasta Kari näkee seuran todella kovan kehityksen saaneen alkunsa.

Seuran nimi aiheutti mielenkiintoa mm Helsinki cupissa. Aleksis Kiven koulu toimi tuolloin turnausmajoituksena. Koululla oli todella paljon ulkomaalaisjoukkueita. Ajax-Sarkkiranta majoittui muiden joukkueiden tapaan erääseen koululuokkaan, jonka ovessa luki lyhyesti ja ytimekkäästi ”Ajax”.Ulkomaalaisjoukkueiden pelaajia alkoi parveilemaan Ajaxille osoitetun luokkahuoneen edustalla epäilyttävän paljon. Kari joutui jopa käskemään haisevien pelikenkien säilytyksen luokkahuoneen sisälle, koska epäiltiin että porukkaa kokoontuu katselemaan olisiko luokkahuoneen edustalla jotain varastettavaa. Muutaman päivän jälkeen Chileläistaustaisen Guilermo Tapian keskustellessa ulkomaalaisten kanssa syy parveiluun tuli ilmi. Muiden joukkueiden valmentajat olivat käskeneet pelaajiaan tarkkailemaan kuinka Ajax viettää vapaa aikaansa, keskittyy, valmistautuu peleihin ja niin edelleen. ”Taisivat ulkomaalaisporukat hieman sekoittaa mistä Ajaxista on kyse”, Kari naurahtaa, ”vaikka kyllä mekin pyrimme huolellisesti asiat tekemään”. Joukkue sai Helsinki cupissa myös julkisuutta, kun YLEn Summeri ohjelman kuvausryhmä seurasi joukkueen pelipäivää herätyksestä aina hiljaisuuteen asti. ”Kooste kuvatusta materiaalista taitaa löytyä minulta vieläkin VHS-kasetilta”, Kari muistelee.

87-syntyneiden joukkueessa oli tuolloin pelaajia laidasta laitaan. Pärjätä luonnollisesti haluttiin, joten Kari panosti pelipaikkakohtaiseen ohjeistukseen sekä taktiikkaan. Joukkue opetteli mm paitsioansan tekemisen, siten että se osattiin, vaikka yöllä herätettäessä kun sitä kysyttiin. Tämä veikin joukkueen alkulohkosta jatkoon, kun se osallistui Ruotsissa, Tukholmassa pelattuun turnaukseen. Turnaus oli osa lasten olympialaisia, Summer Gameseja. Ruotsalaiset joukkueet eivät maansa sarjoissa pelanneet kyseisessä ikäluokassa vielä paitsiosäännöllä. Suomessa sitä kuitenkin käytettiin, kuten myös kansainvälisissä säännöissä, joilla turnaus pelattiin. Ruotsalaiset eivät olleet turnaukseen liittyen vielä ehtineet omaksua paitsiosääntöä, joten he jäivät lukemattomia kertoja paitsioon otteluissa Ajax-Sarkkirantaa vastaan. Alkulohkosta mentiin näin ollen jatkoon, mutta ihan finaaliin asti rahkeet eivät kuitenkaan riittäneet. Oman ikäluokan finaali jäätiin kuitenkin katsomaan, kuten muutenkin oli joukkueella tapana. Kari halusi, että pelaajat näkevät mikä tavoiteltava huippu heidän ikäluokassaan on.

Vuonna 2016 Kempeleessä järjestettiin U17 EM-jalkapalloa varsin onnistuneesti, mutta kyllä aikaisemminkin osattiin. ”Olisikohan ollut vuosi 2000, kun järjestimme hyväntekeväisyysottelun Kempeleen urheilukeskuksessa. Tuolloin noin 13-vuotiaat 87-syntyneet pelasivat Oulun Kärppien edustusjoukkuetta vastaan, joka taisi tuolloin pelata jääkiekon ykkösdivisioonaa. Sääntöjä oli viilattu sen verran, että Kärpät saivat tehdä maaleja vain päällä. Ottelu sai valtaisan suosion ja täytti Sarkkirannan stadionin puukatsomot äärimmilleen. Ottelupallon toimitti paikalle laskuvarjohyppääjä, puoliajalla oli yhteistyökumppaneiden rankkarikisaa ja lisäksi myytiin mm tulosveikkaus lappuja katsojille viiden markan hintaan. Tulosveikkauksia myytiin noin 5000 markan edestä! Polar Electro lahjoitti tulosveikkauskisaan silloin markkinoiden hienoimman sykemittarin. Ottelu päättyi 5-5 ja kun oikein veikanneita oli viisi kappaletta, pyydettiin katsomosta pikkutyttö arpomaan voittaja”. Voittajan nimi ei Karille ole jäänyt mieleen, mutta ammatiltaan hän oli postimies ja asuinpaikkana Oulu. Kärpät jäi ottelun jälkeen jakamaan vielä nimikirjoituksia ja yhteistyön hengessä 87-syntyneiden joukkue vietti kauden päättäjäisiä 6.12. Raksilan jäähallissa Kärppäpelin yhteydessä. Lisäksi silloinen Futari- lehti teki Ajax-Sarkkirannasta jutun hyväntekeväisyys ottelun tiimoilta ja myönsi seuralle vihreän kortin. Hyväntekeväisyyskohteena oli kolme Kempeleläistä päiväkotia, joille ostettiin välineistöä 50%:lla tapahtuman tuotosta. Välineet hankittiin tuolloin toimineesta Antin Supersport urheilukaupasta. Hyväntekeväisyysottelusta löytyy muuten vastaus hyvään urheilukysymykseen: ”Ketä vastaan Niklas Hagman on tehnyt ensimmäisen maalinsa Kärppien paidassa” Kari vinkkaa.

87-syntyneiden tullessa B-juniori ikään Karin tie vei osan poikien kanssa Oulun Luistinseuraan, jossa Kari toimi valmennustehtävissä B-, ja A-junioreissa sekä edustusjoukkueessa. Tämän jälkeen Kari lopetti hetkeksi valmennushommat, mutta kiinnostui siinä määrin huoltajan tehtävistä, että kävi huoltajakurssit ja toimi FC OPAn huoltajana ja fysiikkavalmentajana. Vuoden 2010 tietämillä Kari palasi vielä Ajax-Sarkkirantaan 94-95 syntyneiden poikien valmentajaksi sekä edustusjoukkueen valmentajaksi. Lisäksi Karista tuli noina aikoina Ajax-Sarkkirannan ensimmäinen valmennuspäällikkö. ”Tuo vuosi oli kuitenkin huonoin jalkapallossa kokemani vuosi”, Kari toteaa. ”Seura ei ollut vielä oikein valmis palkatun henkilön pestaamiseen. Monet asiat työnkuvasta lähtien olivat vielä ymmärrettävästikin kehitysvaiheessa ja tietty selkänoja asioiden toteuttamiseen jäi ajoittain puuttumaan. Näin jälkeenpäin ajatellen seuran olisi kannattanut lähettää minut vaikka HJK:n tai Ilveksen vieraaksi katsomaan ja selvittämään kuinka siellä asioita hoidetaan. Valmennuspäällikkyyteni jäi vuoden mittaiseksi, koska virkavapaani loppui ja oli valittava työ jossa leipä oli tuolloin varmempi. Nykyisellään näen Ajax-Sarkkirannan olevan alueen kärkeä seurana ja asioiden hoitamisessa”, Kari ynnäilee.

Kari on toiminut myös aktiivisesti Futsalin parissa, johon hänet vei hyvinkin pitkälti oman pojan kiinnostus Futsaliin. Futsalia Kari toivoisikin käytettävän enemmän jalkapalloilijana kehittymisen apuna. ”Futsal antaa todella paljon mm suojaamiseen, syöttämiseen ja haltuunottoihin” Kari painottaa. ”Olosuhteet siihen ovat kunnossa ja peli on valmennuksellisestikin todella mielenkiintoinen.”

Ajax-Sarkkirannan tekemisiä Kari seuraa edelleen aktiivisesti. ”Junnupelejä tulee käytyä katsomassa silloin tällöin ja on huikean hienoa nähdä kuinka mahtavia turnauksia Ajax-Sarkkiranta järjestää kioskeineen kaikkineen mm Sarkkirannan tekonurmella. Tekonurmi oli aikanaan huikea parannus, nykyisen hallin ohella olosuhteisiin Kempeleessä. Toki kentälle pitäisi saada valot sekä katsomotilaa rinteeseen Pesäpallostadionin tapaan”, Kari tuumailee. ”Uskon, että Ajax-Sarkkiranta mahdollistaa pelaajien kehittymisen korkeallekin tasolle. Seurassa tehdään laadukasta työtä, josta osoituksena on esimerkiksi Mikko Väänäsen luotsaama P04-joukkue. Jokainen jalkapalloihminen tietää, ettei Helsinki cupin finaalipaikka tule ilmaiseksi”, Kari paaluttaa. ”Olen erittäin mielissäni siitä, että seura on jo 20 vuotias ja suunnasta mihin se on menossa. Aikanaan kun hommaa aloitettiin , ei käynyt pienessä mielessäkään, että seura voisi kasvaa joskus nykyisiin mittoihinsa. Minulle jopa sanottiin kerran alkuaikoina kentänlaidalla, että siinäkin on seura jolla ei ole tulevaisuutta, mutta kuinkas sitten kävikään?” Jalkapallo polttelee miestä edelleen, vaikka Kari ei pariin viimevuoteen ole seuravalmennuksessa mukana ollutkaan. ”Jalkapallo on minulle aina se the laji”, Kari kiteyttää.

Loppuun on vielä hyvä nostaa esille seura nimeltä FC Kippo, joka pelaa pääkaupunkiseudulla harrastejalkapalloa sekä futsalia. Moni ei ehkä tiedä FC Kipon olevan alunperin Kempeleläinen seura. Ajax-Sarkkirannan pelaajat perustivat sen aikoinaan futsal joukkueeksi, joka menestyikin varsin hyvin. Joukkue siirtyi Helsinkiin pelaajien sinne muuttaessa ja pitää edelleen sisällään useita Ajax-Sarkkirannassa jalkapalloa pelanneita sekä muita Kempeleestä kotoisin olevia. Käykääpä tutustumassa: http://fckippo.arkku.net/index.html tai https://fi-fi.facebook.com/fckippo/

Ajax-Sarkkiranta ry kiittää Karia seuran eteen tehdystä äärimmäisen merkittävästä työstä ja toivottaa mitä parhainta jatkoa tulevaisuuteen.